Working Equitation lajina
Working Equitation (WE) eli työratsastus on lähtöisin eteläisestä Euroopasta. Laji ja erityisesti kilpailut kehitettiin tavoitteena vaalia perinteitä eri maiden tavoista työskennellä hevosen kanssa ratsain pelloilla, maatiloilla ja karjanajossa. Perinteisten ratsastustaitojen vaalimisen lisäksi Working Equitation kunnioittaa ja säilyttää maiden muitakin kulttuurillisia hevosperinteitä.
Working Equitation ensimmäiset EM-kilpailut järjestettiin vuonna 1996 Italiassa. Nykyisin Working Equitation kuuluu osaksi useiden maiden kansallista kilpailujärjestelmää, ja virallisia kilpailuja järjestetään lajin alkuperämaiden, eli Espanjan, Italian, Portugalin ja Ranskan lisäksi Saksassa, Belgiassa, Isossa-Britanniassa, Ruotsissa, Sveitsissä, Itävallassa, Hollannissa, Tšekeissä, San Marinossa ja Sloveniassa sekä Euroopan ulkopuolella Australiassa, Brasiliassa, Kolumbiassa, Meksikossa ja Yhdysvalloissa. (Tilanne 10/2016). Ratsastajainliiton alaisuus on lajin tavoite myös Suomessa.
Lajia säätelee maailmanlaajuisesti World Association for Working Equitation (WAWE). WAWEn säännöt koskevat kaikkia kansainvälisiä kilpailuja. Lisäksi jokaisella maalla on omat Working Equitation organisaationsa, jotka muokkaavat säännöt yhteensopiviksi maiden omien ratsastusliittojen kanssa.
​
"Working Equitation (WE) on ratsastuksen kilpailulaji, jonka tehtävät on kehitetty työratsastuksen todellisuutta vastaaviksi. Tehtävärata sisältää erilaisia portteja, tiukkoja kulmia, puomeja, peruutuksia ja nopeita siirtymisiä laukan ja käynnin välillä. Samanlaisia haasteita voisi kohdata hevosen kanssa maa- ja karjatilojen töissä. Laji soveltuu kaikentasoisille ratsukoille ja kaikenrotuisille hevosille. Working Equitation tarjoaa monipuolista vaihtelua ja haastetta ratsastukseen ja soveltuu hyvin lisäksi aktiivista treeniohjelmaa."
Ratsukon sijoituksen kokonaiskilpailussa ratkaisee osakokeiden yhteistulos. Mikäli kahdella ratsukossa on sama yhteistulos, ratkaisee sijoituksen koulukokeen tulos.
Working Equitation -kilpailut koostuvat kolmesta osiosta
Kouluratsastus (dressage trail)
Koulukoe ratsastetaan 20 m x 40 m kokoisella ratsastuskentällä. Suomessa jokaisella tasolla (1-5) on oma ratansa, jonka ratsukko suorittaa. Radat löytyvät kilpailusäännöt -kohdasta. Helpoimman luokan vaatimustaso vastaa kilpakouluratsastuksen heC -vaatimustasoa, vaikeimmissa luokissa suoritetaan vaativalla tasolla. Korkeimmalla tasolla koulukoe suoritetaan ratsastaen ohjat yhdessä kädessä.
Jokainen liike arvostellaan arvosanalla 0-10 ja lisäksi annetaan yleisvaikutelman arvosanat. Arvosteluperiaatteet eroavat jonkin verran kilpakouluratsastuksen arvostelusta.
Käsittelykoe (maneability)
Käsittelykokeessa suoritetaan esteitä mahdollisimman laadukkaasti. Ratamestari on valinnut esteet 18 vaihtoehdon joukosta, joskaan helpoimmissa luokissa kaikki esteet eivät ole käytössä. Esittely esteistä löytyy tehtävärata -kohdasta. Jokaisen esteen suoritus arvostellaan arvosanalla 0-10. Suomessa helpoimmissa luokissa askellajina käytetään ravia ja vasta korkeamissa luokissa laukkaa. Laukanvaihdot askeleessa tulee esittää vain korkeimmissa luokissa.
Nopeuskoe (speed trail)
Nopeuskokeen radalla tarkoituksena on suorittaa esteet mahdollisimman nopeasti. Mahdolliset virheet muutetaan lisäsekunneiksi, aadullisesti tätä osakoetta ei arvostella lainkaan. Nopeuskoetta ei ratsasteta helpoimmissa luokissa.
Karjanerottelu
Arvokilpailuissa neljäntenä osakokeena on karjanerottelu. Tämä osakoe ratsastetaan joukkueena, jossa yksi jäsen vuorollaan erottaa naudan laumasta ja ohjaa sen merkittyyn osaan aitausta. Joukkuetoverit avustavat suorituksessa. Suoritusaika ratkaisee sijoituksen.